Kalenterissa on taassa aikaa kulunut ja edistyminen vähäistä, mutta jotain kuitenkin.
Merkittävin valmiiksi tullut homma liittyy taka-akselistoon. Takatukivarret saivat niskaansa hiekkaa, epoksia, Rangeri lavamaalia ja sisälle kotelosuojamassaa. Aircooled.fi:stä rempaan tuli laakerit, jarrukilvet, -kengät + jouset, työsylinterit, jarruletkut, jarrurummut, puslat ja käsijarruvaijerit. Aikaisemmin oli maailmalta tullut jo iskarit, madallusjouset, tukivarsien pultit ja valmiiksi muotoon väännetyt jarruputket. Eli aika pitkälle bolt-on touhuilua. Ainoastaan jarrukenkien välirauta ja alakiinnike piti kunnostaa vanhoista osista.
Tukivarren puslia en ollut tölkkiin aiemmin vaihtanut ja muissakin autoissa olen melkein mennyt kaksiosaisiin pusliin, mutta nyt oli uretaanipuslat toimittajalta loppu, joten päädyin asentamaan orkkistyyliset. Aika kivuttomasti asennus kuitenkin sujui pakoputken supistusputkea ja pitkää pulttia työkaluina käyttäen. Eli ensin viilapenkissä pusla putken sisään ja sitten pultilla vetäen paikoilleen. Oikeastaan vanhan puslan irroitus oli suurin homma. Alla sama parin kuvan kertomana.
Takajarrujen kasaaminen otti tovin. Sen verran monta osaa tuossa on ja purkamisesta vuosi - pari - kolme?, joten googleen pitä turvautua ja pari kertaa harjoitella
Itse tukivarsien asennus olikin sitten jo helppoa hommaa. Täytyy sanoa, että lopputulokseen oli tyytyväinen. Ei näyttelytasoa, mutta vakaa usko on siihen, että tämän tölkin kilometrit nuo tukivarret tulee nielemään ilman ruosteongelmia. Myös jouset/iskarit vaikuttivat "keinutteludynossa" hyviltä. Niin ja se, että projekti on taas rullaava on enemmän kuin 100 jänistä
Tässä kohtaa näin tarpeelliseksi myös setviä konehuoneen sähköt ja merkata ne, sekä sovittaa lämmityslaitteen ilmamuutososat. Muutaman kokeilukierroksen jälkeen keskitunnelin pattiin oli viilautunut oikean kokoinen reikä osat alkoivat sopimaan kohtuudessa paikoilleen. Tuo ensimmäisen kuvan patti pitää tiivistää sikakitillä alareunastaan tuohon ohjaamon poikkipalkkiin, sen verran istuvuudessa oli sanomista, mutta muuten homma on pihvi.
Tuo lämmityslaitteen edessä kojetaulun alla oleva muovilärpäke ihmetetty. Tai tarkemmin siinä oleva kolo. Omista varastoista löytyi äkkiä vain kaksi kolollista ja kummassakaan syncrossa ei tuota koloa ole. Pienen pähkäilyn ja googlailun jälkeen päädyin teoriaan automaattivaihteiston kepukan takia olevan tuon kolon. Sitä en tosin ymmärtänyt mistä noita on minulle kaksi kertynyt.
Onko teoriani kolon alkuperästä oikea?
Viimeisenä hommana päätin hoitaan roikkuvat hitsaukset. Ajatus ei ehkä enää juossut ihan kirkkaasti, joten hitsailuista tuli hankalia, kiitos huonon työnsuunnittelun.
Eka hitsaushomma oli inva-Recarolle kiinnitysten teko. Päädyin tekemään erilailla kuin muut ja hitsaamaan penkin mukana tulleen adapterin kiinni autoon. Ekan kerran, kun hitsatessa suhahti ja korikitin kammohaju täytti tallin, alkoi kiroilu. Tuo ovenpuoleinen reuna piti hitsata tietty sisälokarin peltiin ja toisella puolella on se helvetin kumimassa
Eli aina kun hitsaus lipsahti pellistä läpi, meni homma hankalaksi. No, ei auttanut itku, homma piti tehdä loppuun.
Toisessa hitsaushommassa huono työnsuunnittelu jatkui... Hiekkapuhaltaessa sain helmaan muutaman reiän ja erityisesti alareunan päällekkäiset pellit irvistelivät pitkältä matkalta. No, reilu puolen metrin pätkä peltiä pois ja kuten youtubessa neuvotaan, vaihdetaan mahdollisimman vähän peltiä... Tästä vaan seurasi se, että jouduin hitsaamaan puolen metrin pätkän alapuolista päittäissaumaa
Aika paljon perkeleitä ja aikaa olisi säästynyt jos olisi tehnyt korkeamman korjauspalan ja tuonut sauman vähän ylemmäksi! No, ensikerralla sitten.
Seuraavaksi on ohjelmassa pakkelointia ja hiomista ja pakkelointia ja hiomista ja... Joten projektin eteneminen tästä tuskin ainakaan nopeutuu
Tosin mukavaakin hommaa on tiedossa, nimittäin purkamista. Tuon VR:n diisselin syncron kohtaloa tullut pähkäiltyä, lähinnä sillä, että se on aivan liian kovapeltinen purettavaksi, mutta tarvetta kolmannelle tölkille ei ole, eikä aikaa laittaa sitä export -kuntoon, joten taidan päätyä kuitenkin osittaiseen purkamiseen. Äkkiä katsellen saan siitä tähän postitölkkiin:
* 99% priiman takaluukun -> säästän aikaa ja hermoja verrattuna huonommista luukuista tekemiseen
* ehjän bussin kattoverhoilun + sisustan muovit + pahvit -> säästän rahaa ja aikaa
* ehkä ehjän etutilan kumimaton (jos keksin kuinka soveltaa diisselin matto bensamuotoihin)
* ehkä jotan muutakin pisteosaa
Väärinkäyttöähän tuo on, mutta saapa tuon tuosta osien luovutuksenkin jälkeen vielä ajoon laitettua jos joku sitä tulee ostamaan tai jostain syystä itselle tulee tarve moiselle.
Tämmöistä tällä kertaa...