Tölkkifoorumi.fi - Keskustelua volkkarin hyötyajoneuvoista

Onko kukaan jaksanut mittaamalla selvittää, että mitä dieselkoneella varustetun tölkin jäähdytysjärjestelmässä tapahtuu? Minua ihmetyttää se, että auto, jossa on 17 litraa jäähdytysnestettä jaksaa nostaa kesähelteellä jo noin 110-120 km/h vauhdissa lämpömittarin suurinpiirtein 2/3 - 3/4 kohdalle, eli karkeasti kaksi viisarin paksuutta ledin oikealle puolelle.

Kaikki perusasiat omassa autossani ovat mielestäni kunnossa. Vesipumppu on tuore, syylari uusi, termari uusi, ilmaus ok, flekti toimii ja sen tunnistimeksi olen vieläpä vaihtanut sellaisen, jossa ensimmäinen nopeus käynnistyy 80 asteen lämpötilassa, toinen nopeus 85 asteessa. Ja enpä ole kakkosnopeuden huomannut käynnistyvän ikinä. Sen kyllä kuulisi ajossakin.

Lukemani mukaan tämä lämpömittarin viisarin huomattava kohoaminen olisi jopa normaalia, kunhan varoitusledi ei alka vilkkumaan. Mutta tuntuu olevan ainut auto, jossa näin tapahtuu. Kaikki muut laitteet ovat aina pitäneen vauhdista riippumatta nopeuden lämpötilan korkeintaan pikkaisen kuumempana kuin termostaatin avautumislämpötila.

Onko veden kierto suunniteltu tölkeissä jotenkin huonosti, vai miksi ihmeessä viisari pääsee kohoamaan näissä vekottimissa niin korkealle? En ole mitannut, mutta 75 asteisella termarilla joutokäynnillä viisari kohoaa vain hädintuskin ledin vasempaan laitaan. Ehkä tuosta voisi arvoida, että kovemmassa ajossa saavutetaan jotakuinkin 100 astetta mittarin näyttämän perusteella. Mutta mitähän tuolle olisi tehtävissä. Vaikka kone tuon kestäisikin hyvin, niin olisin kiinnostunut, että miten systeemin saisi pelaamaan niin, että mittaria ei tarvisi kuumempanakaan päivänä ylämäessä tuijottaa tarkemmin kuin tietä?

http://www.gowesty.com/library_article.php?id=52

Mulla teki jotain vastaavaa kun ilmeisesti uuden paisarin korkin venttiili ei toiminut. Tai toimi vasta isommalla paineella. Eli lämmetessään nesteestä vapautui ilmaa, jonka kuuluisi mennä täyttösäiliöön korkin venttiilistä, mutta ei mennyt, joten ilma kasaantui paisariin, joka aiheutti sen, ettei anturi ollut kuin osittain nesteessä, ja mittarin lämpö nousi. Kun sihautti kone lämpimänä paisarista paineet ulos, palautui mittarin neula tutulle paikalleen ledin oikeaan laitaan.

Vaihdoin vanhan korkin takaisin, ja em. ilmiötä ei enää esiintynyt. Eli mun tapauksessa ei niinkään se neste lämmennyt liikaa, vaan anturi mittasi kai osittain ilmaa, ja sen takia mittari näytti isompaa lukemaa.

Minä ihmettelen miten saat tölkin kulkemaan 120 km/h

Mulla nousee syncro dobbelissa kans siihen viisarin verran päälle ledin ja välillä kaks viisaria yli jos ajaa jotain 120-130km/h. Takavetoisessa JX koneisessa lämmöt pysyi jopa 156,7km/h (huippunopeus) vauhdissa siinä viisarin verran ledin yli vaikka ajoi kesällä 80km em.vauhtia. (joku kysyy kuitenkin. elI suljettu testi rata ja ei vakio JX).
Nyt viime vkl:nä Askolan safarilla dobbelin lämmöt oli siellä 2/5 paikkeilla ja ehkä viisarin alle ledin nurkilla vaikka oli kuuma, flekti kävi ykkösellä pari kertaa mitä huomasin, ilmeisesti jos männät ei näytä perunoilta niin esikammio konekkin käy hieman viileempänä ilman rasitusta tai ilman isoa rasitusta. Minä kyllä ajoinkin 98% ajasta siellä tyhjäkäynnillä.
Suosittelen että hankit vaikka fluken mittarin missä on K-tyypin lämpöanturin liitäntä sekä anturi ja mittaat lämmöt sillä tai sitten joku hyvä VDO, motometer, autometer jne jne mittari jolla näkis todelliset lämmöt. Vesiletkuista voi myös infralämpömittarilla mittailla tosin ajaessa hieman hankalaa.

Omat kokemukset näiden mittareista on myös että ne on lähinnä suuntaa antavia ja pitää opetella aina tietyn yksilön tavoille Esim jos normaaliasento on pari viisaria ledin yläpuolella, niin siitä kun alkaa mennä yli niin kannattaa alkaa huolestua. Tuo nestetason anturi on kyllä osoittautunut erittäin hyväksi keksinnöksi. Anturi, johdotus ja mittaristo uskoisin vaikuttavan eniten näiden variaatioihin.

Helsingin kämpältä saan muuttokeikalla tällä viikolla mukaan Metermanin suht laadukkaan yleimittarin, jossa muistaakseni tuli mukana k-tyypin lämpöanturi. Täytynee tunkea se ylävesiletkun sisälle liitoksen välistä ensi viikolla ja tehdä vähän mittauksia. Saisi vertailukohteen todellisuuden ja auton mittarin välille.

Tuli vielä mieleen, että oma osuutensa saattaisi olla silläkin, kun autossa on 4,57 perävälitys ja 0.70 vitosvaihde. 100km/h nopeudessa moottorin kierroluku on muistaakseni 2500 1/min, kun vakiovälityksillä taitaa olla lähempänä 3500 1/min. Eli jos mitatut lämmötkin osoittautuvat korkeaksi, voisikohan tuo vesipumpun matalampi pyörimisnopeus olla sitten syypää.

Minkäslaisia ahtopaineita sulla on käytössä? Että millaiset on pakopaineet ja -lämmöt?

resupekka kirjoitti:Tuli vielä mieleen, että oma osuutensa saattaisi olla silläkin, kun autossa on 4,57 perävälitys ja 0.70 vitosvaihde. 100km/h nopeudessa moottorin kierroluku on muistaakseni 2500 1/min, kun vakiovälityksillä taitaa olla lähempänä 3500 1/min. Eli jos mitatut lämmötkin osoittautuvat korkeaksi, voisikohan tuo vesipumpun matalampi pyörimisnopeus olla sitten syypää.

Minä huomasin viime talvena pakkasilla omassa Syncrossa 60-70 Km/h marssivauhdilla, että ei tullut lämpö kabiiniin. Välillä piti ajaa kolmosella jotta sai lämpöä tuulilasille. 100 Km/h = n 3000 r/min

Minulla viime kesänä pieniä ongelmia Norjan turneella n.9km pitkässä ylämäessä sitä noustessa,edellisvuosina kapeampi rengastus ja uusi ilmansuodatin eikä lämmöt nousseet juurikaan.Tänä vuonna mennään koemielessä 80c termostaatilla,uudella putsarilla, isommilla syötöillä sekä jälleen kapealla renkasmallilla
Jospa ei tarvisi pitää "happihyppelyä" puolessa välissä nousua kyllä täälläkin mietityttää tuo vedenkierto että onko tarpeen isompi kiertovesipumppu
kuten esim.linja-auton webastossa käytettävä boschilainen.Tarpeen tullen saisi lisää potkua kun koville kone joutuu

Kylmä-Mika kirjoitti:Minä ihmettelen miten saat tölkin kulkemaan 120 km/h

vaihdetaan neloselta vitoselle

Vesipumpuissakin on kuulemma eroa, eli Tölkin orggispumpussa ilmeisesti erilaiset siivet kuin ha:ssa, näin muistelen erään korjaamon tj:n kertoneen hiljattain puhelimessa, kun kaverin autoon oli pumppu hakusessa.

jarke kirjoitti:

Kylmä-Mika kirjoitti:Minä ihmettelen miten saat tölkin kulkemaan 120 km/h

vaihdetaan neloselta vitoselle

110 on ihan maksimi minkä saanu tölkin kulkemaan 4 vaihteella.

Kylmä-Mika kirjoitti:

jarke kirjoitti:

Kylmä-Mika kirjoitti:Minä ihmettelen miten saat tölkin kulkemaan 120 km/h

vaihdetaan neloselta vitoselle

110 on ihan maksimi minkä saanu tölkin kulkemaan 4 vaihteella.

nelosella 170 ja sitten vaihdetaan vitonen.. tölkillä siis

Eicca_ kirjoitti:

Kylmä-Mika kirjoitti:

jarke kirjoitti:

Kylmä-Mika kirjoitti:Minä ihmettelen miten saat tölkin kulkemaan 120 km/h

vaihdetaan neloselta vitoselle

110 on ihan maksimi minkä saanu tölkin kulkemaan 4 vaihteella.

nelosella 170 ja sitten vaihdetaan vitonen.. tölkillä siis

pitää olla takana jo traktorin renkaat tai vähän eri välitykset kun mulla

jarke kirjoitti:

Eicca_ kirjoitti:

Kylmä-Mika kirjoitti:

jarke kirjoitti:

Kylmä-Mika kirjoitti:Minä ihmettelen miten saat tölkin kulkemaan 120 km/h

vaihdetaan neloselta vitoselle

110 on ihan maksimi minkä saanu tölkin kulkemaan 4 vaihteella.

nelosella 170 ja sitten vaihdetaan vitonen.. tölkillä siis

pitää olla takana jo traktorin renkaat tai vähän eri välitykset kun mulla

245.40.16" mutta tää ei käy dieselillä, kiertää 8300 ja muutama muu pikku muutos

Eikä siinä ole edes konsernilainen kone...

Melkein veikkaisin, että ennen kuin on mitannut mitä ne lämmöt oikeasti on, niin ei kannata tehdä suuria johtopäätöksiä tuon kojetaulun mittarin perusteella.

BTW Beasti kulkee iloisesti reipasta sataa kolmea kymppiä, resepteinä AAZ ja jäykkä nilkka oikeassa jalassa. Viime kesän reissulla mittailtiin autobahnilla. Eikä lämmötkään karannu.

Tuli oltua ilman tietokonetta muuttokeikalla, joten palaan vasta nyt asiaan.

Muutaman päivän sisään voisi keretä jo mitatakin lämpöjä vaikka suoraan ylävesiletkusta, kun sain noudettua muuttokuorman ja kaksikin yleismittaria k-tyypin lämpöantureilla.

Etelään ajaessa oli reiluasti pari kymmentä lämmintä ja flektin kakkosnopeus paukahti pari kertaa päälle lämpömittarin oltua toista minuuttia noin 3/4 asennossa jyrkässä ylämäessä. Flekti kyllä kykenee rauhoittamaan tilanteen, ts. lämpötila ei ainakaan karkaa käsistä. Matka-ajossa tasaisella pinnalla lämmöt olivat jatkuvasti melkeinpä sen kaksi viisarin mittaa ledin oikealla puolella.

Etelästä palatessa oli huomattavasti viileämpi sää. Lämmöt pysyivät jo huomattavasti paremmin kurissa, eikä flektikään ainakaan kakkoselle pyörähtänyt kertaakaan. Ja tämä siitä huolimatta, että kuormaa oli varmaan pari sataa kiloa enemmän kuin menomatkalla. Ajoin reissun perävaunun kanssa (kok. massa 750 kg, kuormaa ehkä 250-300 kg kyydissä. Autokin oli paluumatkalla kattoon asti täynnä, mutta massaa rojuilla lienee ollut maksimissaan pari sataa kiloa.

Pakopaineista ja lämmöistä ei ole tietoa. Lämmölle on kyllä mittari, mutta se on vielä varastossa asennusta odottamassa. Tärkeä lisävaruste viritetyssä koneessa, tiedossa on. Ahtopaine on vaivaiset 0,9 baria. Syöttöä kyllä on ruuvattu ja pumpussa on 11 mm nestepää, mutta governormodi sentään on tekemättä.

Raportoin sitten lisää, kun olen tutkinut paremmilla mittareilla tuon lämpömittarin luotettavuutta.

TDIllä ja sen alkuperäisellä Seatin mittaristolla kaikissa kuormitustilanteissa, mitä nyt luukuttamatta ajaa, on lämpö tasan puolivälissä aina. Kuten oli Seatissakin tuon koneen siinä ollessa. Sen sijaan vanhalla mittaristolla ja wasserilla se oli jossain, lähinnä erotti täysin kylmän ja kuuman koneen, ehkä. Tällä perusteella suhtaudun aika epäilevästi alkuperäisen mittarin näyttämään. Toki lämpöongelmat kannattaa ottaa vakavasti.

Mites muuten sulla on pumpun ennakot? Vaikuttaa melkoisesti tuohon, mietin vaan kun sulla on kaikki tehty melko hyvin, on vesi IC ja uutta syyläriä jne jne ja silti lämmöt hieman ylhäällä. Mulla on ilman välijäähyä, vanha syyläri, pilleri ahdin, ahdot 1,3bar ja K arvo jotain 2? ja isot fillarit niin silti lämmöt aina melko maltilliset. Toista syncro dobbelia kun hinas ylämäkeen 80km/h (suljetulla alueella) ja ulkona 27-29 lämmintä niin silloin alkoi lämmöt hiipiä 3/4 nurkille mutta laski heti kun flekti kävi. Jotain tuossa on kyllä vialla....