Pieni sananen autohistoriastani noin muuten. Eniten prosentuaalisesti on meikäläisellä ollut Saabeja ja Volvoja - kaikki bensiinikäyttöisiä. Paitsi vaimon Saab kulkee alkoholilla. Näissä ikähaarukka ulottuu 60-luvulta 2000-luvulle. Lisäksi ameriikanihmeitä on käynyt sekä FoMoCo- että GM-valmisteita varmaan likimain kymmenen kappaletta. Yksi diesel-Vani mahtuu sekaan. Näiden lisäksi on ollut erinäinen määrä erinäisi kippoja ja kikottimia. Jossain kai se olisi melkein täydellinen lista kaikista mutta se nyt menee jo asian vierestä. Haluan tässä siis vain avautua siitä, että VAGismi ei missään määrin ole ollut minulle mikään elämäntapa enkä aiemmin ole ollut oikein traktorin polttoaineella käyvien autojen ystävä. Mutta - kaikki voi muuttua.
Nyt siitä autosta.
Olen nyt siis tämän kaunottaren kolmas omistaja. Kaksi ensimmäistä ovat Iisalmen puhelinyhtiö sekä sen entinen johtaja joka ikäänkuin eläkkeellejäämisen kunniaksi osti auton itselleen vuonna 2002. Häneltä minä sitten auton kävin noukkimassa 1.11.2014. Auto on mennyt kahta poikkeusta lukuunottamatta vuodesta 2003 saakka ekalla näytöllä katsastuksesta läpi; sen kauemmas eivät tilastot kanna. Nuo kaksi poikkeusta ovat olleet vuosina 2008 ja 2009. Molemmilla kerroilla uusintanäytön on aiheuttanut halkeillut etujarruletku - ensin vasen ja seuraavana vuonna oikea. Muuten näyttivät katsastuspaperit hyvin puhtoisilta ja minulla olisi tarkoitus jatkaa samaa linjaa niin kauan kuin auto minulla on. Museoleimallehan sitä pääsisi jo kuuden vuoden päästä.
Teknisesti härveli tuntuu olevan loistokunnossa. Pieniä rasvauksia ja voiteluita pitäisi tehdä ja jos ei flunssa iske niin huomenna koitan ehtiä öljynvaihtoon sekä uusimaan tiputtelevan polttoaineletkun tankin kyljestä. Jos joskus muistan ja on ylimääräistä aikaa riittävästi niin vekottimen huoltohistorian voisi kirjoitella nettiin ihmeteltäväksi. Ihmeteltävää siinä onkin piisannut. Pintapuolelta auto on aika normaali ikäisekseen. Eli siis pientä ryhelmää ja iskemää maalissa on ja saumat ovat päässeet kukkimaan. Ensi kesänä mökillä hilluessa olisi aikomus ottaa sisäpahvit auki ja nämä ruostepaikat kiinni. Hiekkapuhallusta taikka teräsharjaa minkä päälle uutta maalia ja sisäpuolelle ruostesuojalitkua. Noilla kait näistä selviää. Vaimo tosin epäili että tämäkään auto ei jaksa viihtyä meillä kolmea kuukautta pitempään kun kerran sellainen elämäntapavaihtaja ja -kokeilija olen. Että ei paljoa kannattaisi kuulemma haaveilla moisista korjaamisista. Vaan saapa nähä. Jos laite kuljettaa töihin ja kotiin ja harrastuksiin näin pienillä kiintellä maksuilla ja pienillä polttoainekuluilla niin mikäpä tuossa.
Niin ja pitihän autoon investoida uudet renkaat. Edelliset olivat 2001 vuodelta peräisin ja nastat pyörivät koloissansa niinkuin yksinäinen puolukka ämpärin pohjalla. Nastallista Kumhoa koossa 185R14 tuli alle. Ja kuinka se rengasmelu hiljenikään. Ja pito parani. Loppui myös se takavetoisella leikkiminen kerrasta kun ei viitsisi uusia renkaita huvinpäiten suttuuttaa piloille.
Muita lähiaikojen paranteluja olisi tulossa peltisten pöläreiden muodossa. Ei iso parannus mutta jospa se loppuisi silmiin sattuminen. Minä kun harvemmin pidän muovipöläreistä. Kaverin isällä oli tällainen samanlainen joskus yli viisi vuotta sitten. Ko. autosta on jäänyt jäämistöksi etuvalot kaikki, ja kolme pöläriä, sekä erinäinen määrä kaikennäköistä nöyhtää. Nämä pitäisi Oulusta käydä noukkimassa vielä ennen joulua jos niin pitkälle reissulle koppeutuu ja kerkiää. Lisäksi kävin Eurokankaan nettisivuja selaamassa. Uudet verhot minä tähän haluaisin. Semmoiset mummolamallit. Retrokuoseilla mennään, vintagepussilakanoita ei viiti auton verhoiksi leikellä. Ja niissä on niin mukava nukkuakin.
Tässäpä tätä. Muutosten tahti on hidas. Aika on kortilla töiden puolesta, poika on pieni ja haluaa ajella leikkijunilla ja vaimokin haluaisi huomiota. Isi tekee autohommelit sitten kun kerkiää. Eiköhän se jälkikasvu sitten ajan myötä lähde mukaan näihin touhuihin, vahvasti näyttää siltä.
Lopuksi pieni walkaround Iisalmen entisen Timosauruksen nykyisen Iltalypsyköhän se oli parkissa juuri lompakon keventäneenä ja Volksnaakkelin tankanneena ja itseään tankkaamaan menollaan. Oli muuten sipulipitoinen ja hyvä burgeri kera kahvin. Suosittelen vaihtoehtona Marhahaan ABC:lle jos Iisalamen ohi kuljette.
